Voikkovärit

Voikkogeeni on hevosen pigmenttiin laimentavasti vaikuttava geenimutaatio. Se vaikuttaa sekä mustaan että punaiseen pigmenttiin, kuitenkin huomattavasti voimakkaammin punaiseen. Voikko on melko laajalle levinnyt ja hyvin tunnettu värimutaatio, ja löytyykin useimmilta hevosroduilta ainakin pienestä osasta kantaa. Esimerkiksi arabeilta, useilta raskailta kylmäveriroduilta ja lämminveriravureilta voikkogeeni kuitenkin puuttuu. 

Yksinkertainen voikko shetlanninponiori Bobergs Index

Kaksinkertainen voikko connemararuuna Vanity Fairy Niall

Voikkovärien periytyminen

Voikkovärit eivät periydy aivan yhtä suoraviivaisesti kuin useat muut hevosten värit. Syynä tähän on, että voikkogeeni on epätäydellisen dominoivasti periytyvä.

Dominoivasti periytyvä geeni muuntaa ominaisuutta aina samalla tavalla ollessaan läsnä, riippumatta siitä, onko eliöllä geeniä yksi vai kaksi alleelia (eli riippumatta onko se hetero- vai homotsygootti). Myös epätäydellisen dominoivasti periytyvä geeni muuntaa ominaisuutta riippumatta alleelien määrästä, mutta eri tavalla riippuen siitä, onko hevonen ominaisuuden suhteen hetero- vai homotsygootti. Voikkovärin tapauksessa yksinkertainen voikko, eli voikon suhteen genotyypiltään heterotsygootti yksilö, on tummempi kuin kaksinkertainen voikko (tuplavoikko), joka on ominaisuuden suhteen homotsygootti. 

Yksinkertaisena voikkogeeni vaikuttaa voimakkaasti punaiseen pigmenttiin ja pienissä määrin mustaan pigmenttiin. Kaksinkertaisena se vaikuttaa hyvin voimakkaasti sekä mustaan että punaiseen peitinkarvan pigmenttiin ja vaalentaa hevosen silmät sinisiksi (herasilmät).

Koska voikkogeeni on dominoiva, vaikkakin epätäydellisen, se ei koskaan periydy piilossa. Kaksi hevosta, joista kumpikaan ei ole voikkovärinen, eivät siis koskaan voi saada keskenään voikkoa varsaa (eli voikkovärisellä on aina vähintään yksi voikkovärinen vanhempi).

Yksinkertaisella voikkovärisellä hevosella on ei-voikkovärisen toisen vanhemman kanssa 50 prosentin mahdollisuus saada voikkovärinen varsa. Tällaisesta yhdistelmästä ei voi syntyä tuplavoikkoa varsaa.

Kahdella yksinkertaisella voikkovärisellä keskenään on samoin 50 prosentin mahdollisuus saada yksinkertainen voikkovärinen varsa ja lisäksi 25 prosentin mahdollisuus saada tuplavoikko jälkeläinen.

Tuplavoikon hevosen varsa ei-voikkovärisen hevosen kanssa on poikkeuksetta väriltään yksinkertainen voikkovärinen.

Tuplavoikon ja yksinkertaisen voikon varsa on laskennallisesti 50 prosentin todennäköidyydellä tuplavoikko ja 25 prosentin todennäköisyydellä yksinkertainen voikko.

Kahden tuplavoikon jälkeläinen on aina tuplavoikko.

On otettava huomioon, etteivät tuplavoikot ole kovin yleisiä. Vaikka useissa roduissa on voikkoväriä, se on usein vähemmistössä, eikä tuplavoikko ole tavoiteltava ominaisuus useilla roduilla pääasiassa ulkonäöllisista syistä.

Toinen huomioon otettava asia on, että hevosen geneettinen väri ja rekisteriväri eivät aina täsmää. Esimerkiksi mustapohjaisia yksinkertaisia voikkoja (mustanvoikkoja) tunnistetaan helposti väärin, koska voikkoväri ei vaikuta mustaan pohjaan voimakkaasti yksinkertaisena. Toisin sanoen, hevoset jotka on rekisteröity esimerkiksi mustaksi ja rautiaaksi, voisivat periaatteessa saada voikon varsan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että voikko voisi hyppiä sukupolvien yli, vaan että toinen vanhempi on tunnistettu virheellisesti.
 

Yksinkertaisten voikkovärien tunnistaminen

Voikko suomenhevosruuna Lakeuden Säihke.

Voikko welsh B ori Rei de Ouro. Kuva © Suomen Hippos / Pirje Paananen

Voikko welsh A ori Moondelight Tawanda. Kuva © Suomen Hippos / Pirje Paananen

Rautiaspohjainen voikko, eli voikko, on peitinkarvaltaan usein kultaan vivahtava vaaleanruskea, joskus lähes luonnonvaalea, kuten kuvien Moodelight Tawanda. Jouhen väri on tavallisesti runkoa vaaleampi, usein valkoinen tai lähes valkoinen. Myös harmaita hampahtavia jouhia esiintyy voikoilla, mutta ne eivät ole yleisiä. Kuten rautiaalla, voikollakaan jalat eivät ole kauttaaltaan runkoa tummemmat, ja usein jalat ovat vuohisnivelestä alkaen runkoa vaaleammat. Poikkeuksia toki löytyy, esimerkiksi nokisella voikolla jaloissa voi olla runsaastikin sekakarvaa.

Voikolla varsalla jouhet ja jalat ovat tyypillisesti lähellä rungon väriä, ja varsa saattaa myös rungoltaan olla aikuisväriään hieman tummempi. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, vaan joissakin tapauksissa voikkovarsa voi olla myös hyvin vaalea.

Yksinkertainen voikko voi joissakin tapauksissa olla helppo sekoittaa rautiaaseen, mikäli voikon sävy on melko tumma. Voikko on mahdollista sekoittaa myös esimerkiksi rautiaspohjaiseen sampanjaväriin, mutta tämän väriset hevoset ovat harvinaisia ja sekaannus voidaan useimmiten välttää sukutietoja tutkimalla.

Ruunivoikko new forest ruuna Arvilan Butterscotch.

Ruunivoikko welsh part bred ori Pin Rock's Boogie Woogie. Kuva © Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintila

Ruunivoikko new forest ori Wig-Wam Bam Kuva © Suomen Hippos / Pirje Fager-Pintilä

Kuten voikko, myös ruunikkopohjainen voikko eli ruunivoikko on peitinkarvaltaan useimiten kultaan vivahtava vaaleanruskea. Tyypillisesti tummempaa sekakarvaa omaavia nokisia yksilöitä, kuten kuvien Wig-Wam Bam, on etenkin tietyissä roduissa (kuten connemaroissa). Toisin kuin voikolla, ruunivoikolla jouhet ja jalat vähintään etupolvesta tai kintereestä alkaen ovat hyvin tummat, lähes mustat, sukkia lukuunottamatta. Ruunivoikko varsa syntyy kauttaaltaan aikuisväriään vaaleampana.

Tumma / nokinen ruunivoikko on mahdollista sekoittaa ruunikkoon, ja toisinaan ruunikoksi tunnistettuja ruunivoikkoja paljastuu jälkeläisten ansiosta.

Mustanvoikko missouri fox trotter Quick Trigger Kuva © Kayla Oakes / by-sa lisenssi

Mustapohjaisen hevosen väriin voikko vaikuttaa usein vähäisesti. Peitinkarva voi olla tummanruskea, harmahtava tai lähes musta. Toisinaan heikko kellertävä vivahde voi olla havaittavissa. Jouhet ja jalat ovat samoin tummat, lähes mustat. Mustanvoikolla varsalla jalat ovat tavallisesti runkoa vaaleammat ja silmät vaaleat. Mustanvoikon sekoittaa ilman sukutietämystä useimmiten helposti mustaan tai mustanruunikkoon hevoseen, ja useat mustanvoikot onkin virheellisesti tunnistettu.

Kaksinkertaisten voikkojen tunnistaminen

Cremello lusitano Kuva © Daisyree Bakker / by-lisenssi Perlino hevonen  Kuva © Arsdelicata / by-sa -lisenssi Smoky cream irlannincob, joka lisäksi kirjava (sabino & tobiano). Kuva © Ejnot / Wikipedia Commons

Kaksinkertaiset voikot on usein tunnistettu vain tuplavoikoksi tai lyhenteellä bec (blue-eyed cream eli "sinisilmäinen voikko"), mikäli kyseessä ei ole kahden rautiaspohjaisen voikon varsa (eli varmasti rautiaspohjainen). Tämä siitä syystä, että eri pohjaväristen tuplavoikkojen erot toisiinsa ovat todella pieniä. Vaikka erot ovat pienet, yleensä väristä voidaan tehdä arvio fenotyypin ja sukutietojen perusteella. Varmaa tunnistusta on kuitenkin usein vaikea tehdä. Yhteisiä piirteitä kaikille tuplavoikoille ovat siniset silmät, vaaleanpunainen iho, joka näkyy erityisesti turvan ja silmänympäryksen alueella, ja kermansävyinen rungon karva. Eri pohjavärisillä tuplavoikoilla ei ole suomenkielessä omia nimityksiä, vaan käyttöön ovat vakiintuneet englanninkielen termit cremello, perlino ja smoky cream. Cremello on rautiaspohjainen tuplavoikko. Cremello on tavallisesti kauttaaltaan kermansävyinen, jalkojen alaosa saattaa olla vaaleampi. Jouhet ovat yleensä valkoiset tai lähes valkoiset, runkoa vaaleammat. Ruunikkoon pohjaväriin viittaa perlino. Perlinolla on usein cremellosta poiketen runkoa hieman tummemmat vaalean ruskeat tai oranssiin vivahtavat jouhet, ja joskus myös jalkojen nivelten alueella voi havaita tummempaa karvaa.  Smoky cream on mustapohjainen tuplavoikko. Tavallisesti smoky creamin jouhet ja runko ovat suunnilleen saman sävyiset. Osalla smoky creameista jalat ja/tai jouhet kuitenkin saattavat olla hieman runkoa tummemmat. Smoky cream on yleensä rungon sävyltään hieman tavanomaista cremelloa tai perlinoa tummempi tai harmaampi.

Lähteet

Kaikkia lähteitä käytetty ennen 22.2.2021, tämän jälkeen tehtyjä muutoksia ei ole otettu huomioon.

Animal Genetics UK, https://www.animalgenetics.eu/Equine/Coat_Colour/Colour_Index.asp
Etalon Diagnostics, https://www.etalondx.com/horse-genes-coat-color
The Veterinary Genetics Laboratory (VGL), https://vgl.ucdavis.edu/resources/horse-coat-color
Vera Kurskayan kirja Horse color explored (2017, Trafalgar Square Books)
Johanna Viitasen kirja Hevosten värit (2008, VUDEKA)